Yhdistys järjestää sunnuntaina 27.11. mahdollisuuden nauttia Forssan teatterin näytelmä- tarjonnasta.Näytelmänä on Sirkku Peltosen näytelmä Variksen veli, joka kertoo juuri maalta kaupunkiin muuttanuuttaneesta perheestä, joiden elämä on aluksi pahvilaatikoiden keskellä asumista.
Näytös alkaa kello 14.
Ilmoittaudu Sinikalle varataksesi paikkasi puh. 040-7698 909. Voit ottaa mukaan myös ystäväsi.
Lipun hinta tarkentuu myöhemmin, mutta on noin 20 euroa, eläkeläisiltä 18.
lauantai 22. lokakuuta 2016
torstai 29. syyskuuta 2016
KARJALANPAISTI
Tässä maistuva ja syksyinen tavallaan pataruoka, johon voi lisätä muitakin kasviksia laitettavaksi uuniin muhimaan esm. lanttua porkkanoiden ja sipulin lisäksi. Vielä, kun ruoka tarvitsee monta tuntia valmistuakseen, voi sillä aikaa kun ruoka on uunissa, käyttää ajan vaikka haravoimiseen.
Tarvitset:
1 pkt 700-900 g Karjalanpaisti lihaa(siis kuutioina)
3-4 kpl porkkanaa
1-2 kpl sipulia
1 rkl suolaa
5-10 kpl maustepippureita
2-3 kpl laakerinlehteä
0,5 l vettä
Valmistus:
Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Lado lihat ja kasvikset kerroksittain uunivuokaan, mausta mausteilla ja muista lisätä vesi.
Laita vuoka uuniin ja anna kypsyä ensin 175 asteessa noin puolituntia, ja sen jälkeen 150 asteessa vielä 2-3 tuntia. Välillä voit tarkkailla, ettei paistos kuivu.
(Kuvan lähde www.k-ruoka.fi)
Tarvitset:
1 pkt 700-900 g Karjalanpaisti lihaa(siis kuutioina)
3-4 kpl porkkanaa
1-2 kpl sipulia
1 rkl suolaa
5-10 kpl maustepippureita
2-3 kpl laakerinlehteä
0,5 l vettä
Valmistus:
Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Lado lihat ja kasvikset kerroksittain uunivuokaan, mausta mausteilla ja muista lisätä vesi.
Laita vuoka uuniin ja anna kypsyä ensin 175 asteessa noin puolituntia, ja sen jälkeen 150 asteessa vielä 2-3 tuntia. Välillä voit tarkkailla, ettei paistos kuivu.
(Kuvan lähde www.k-ruoka.fi)
keskiviikko 14. syyskuuta 2016
VÄLILLÄ KULJIN JUNALLAKIN
Apua arkeen, kun on kyseessä täytyy hieman kertoa siitä, kuinka matkani sujui, kun päätin kerrankin matkustaa ns. julkisillä kulkuvälineillä, tässä tapauksessa junalla.
Jo viikkoa aiemmin olin etsinyt, ostanut ja tulostanut itselleni liput istumapaikkoineen intercity-junaan. Minulle heikkonäköisenä tuo lipunosto sujui melko kitkattomasti ja ongelmitta, vaikka käytinkin ensimmäistä kertaa VR:n sivustoa ja sen nettikauppaa, tässä tapauksessa apunani oli suurennusohjelma Zoomtext.
Etsin ensin oikean päivän jolloin matkustin, sitten aikatauluista tarkistin oikeat minun aikatauluuni sopivat junayhteydet. Sitten ilmeisesti nettikaupan puolella valitsin vaunun ja mieleiseni istumapaikan.
Sitten kävi nuo valintani maksamassa pankkikortillani. Ainoa negatiivinen seikka, joka tuli esiin oli se, etten saanut menopaluuta samaan lippuun, enkä siis samalla kertaa maksettavaksi. Matkaliput tulivat sähköpostiini, josta tulostin liput
Pienen paikkakunnan asemalta matkaani aloittaessani, kysyin ja varmistin ensimmäiseksi, junan saavuttua asemalle, konduktööriltä oikean vaunun, sillä joka vaunussa näkyi olevan sama penkkinumerointi.
Junan ovikin avautui ongelmitta, sillä käytössä oli todella suuret painettavat ovenavaajat.
Melkein heti junan lähdettyä konduktööri tuli tarkistamaan matkaliput. Lippujen tarkastus tapahtui lukemalla tuo matkapuhelimien latauksissakin käytettävä koodineliö.Minulle muuten tuli tuo sama lippu paluumatkan osalta matkapuhelimestakin haettavaksi ja luettavaksi, muttei jostain syystä menomatkan.
Junan päästyä matkaan ensi kertalaista hieman huimasi tuo junan vauhti, joka ilmeisesti oli jopa 140 kilometrin luokkaa tunnissa. Täytyy tietenkin myös kertoa, että kuulutukset asemista kuuluivat selkeästi, ja poissa oli täysin tuon aiemmilta, tosin jo monen vuoden takaa tutut keikutukset ja kolkkaaminen. Vauhdista huolimatta juna kulki tasaisesti, jopa asemalle saavuttaessa.
Niin ja esteettömyys oli otettu huomioon todella hyvin suuremman kapungin asemalla. Junan ovi, kun oli samalla tasolla laiturin kanssa. Oman kotipaikkakuntani asemalla tuo esteettömyys ei aivan toteudu.
Myös itse kaupungissa kulkeminen sujui ongelmitta, sillä olin sopinut etukäteen, että minua tullaan vastaa, kun en ollut vuosikymmeniin kulkenut määränpäässäni. Sainpa samalla myös hienon katsauksen määränpäästäni, kun liikuimme jalan, koska matkapäivälle sattui kaunis ja lämmin ilma.
Paluumatkaan lähdimmekin saattajan kanssa taksilla. Olin itse varmistanut VR:n palvelunumerosta, mistä laiturista juna lähtee. Kiitokset saattajalle ystävällisestä palvelusta.
Hieman jännitti palatessa, kuinka saan oven avattua. Mutta onneksi junassa oli muita samalle asemalle jääviä, joten en joutunut itse avaamaan junan ovea.
Kuinkahan matkani olisi onnistunut, jos minulla ei olisi ollut ketään vastassa ja neuvomassa. Taidanpa kokeilla sitäkin joskus!
Jo viikkoa aiemmin olin etsinyt, ostanut ja tulostanut itselleni liput istumapaikkoineen intercity-junaan. Minulle heikkonäköisenä tuo lipunosto sujui melko kitkattomasti ja ongelmitta, vaikka käytinkin ensimmäistä kertaa VR:n sivustoa ja sen nettikauppaa, tässä tapauksessa apunani oli suurennusohjelma Zoomtext.
Etsin ensin oikean päivän jolloin matkustin, sitten aikatauluista tarkistin oikeat minun aikatauluuni sopivat junayhteydet. Sitten ilmeisesti nettikaupan puolella valitsin vaunun ja mieleiseni istumapaikan.
Sitten kävi nuo valintani maksamassa pankkikortillani. Ainoa negatiivinen seikka, joka tuli esiin oli se, etten saanut menopaluuta samaan lippuun, enkä siis samalla kertaa maksettavaksi. Matkaliput tulivat sähköpostiini, josta tulostin liput
Pienen paikkakunnan asemalta matkaani aloittaessani, kysyin ja varmistin ensimmäiseksi, junan saavuttua asemalle, konduktööriltä oikean vaunun, sillä joka vaunussa näkyi olevan sama penkkinumerointi.
Junan ovikin avautui ongelmitta, sillä käytössä oli todella suuret painettavat ovenavaajat.
Melkein heti junan lähdettyä konduktööri tuli tarkistamaan matkaliput. Lippujen tarkastus tapahtui lukemalla tuo matkapuhelimien latauksissakin käytettävä koodineliö.Minulle muuten tuli tuo sama lippu paluumatkan osalta matkapuhelimestakin haettavaksi ja luettavaksi, muttei jostain syystä menomatkan.
Junan päästyä matkaan ensi kertalaista hieman huimasi tuo junan vauhti, joka ilmeisesti oli jopa 140 kilometrin luokkaa tunnissa. Täytyy tietenkin myös kertoa, että kuulutukset asemista kuuluivat selkeästi, ja poissa oli täysin tuon aiemmilta, tosin jo monen vuoden takaa tutut keikutukset ja kolkkaaminen. Vauhdista huolimatta juna kulki tasaisesti, jopa asemalle saavuttaessa.
Niin ja esteettömyys oli otettu huomioon todella hyvin suuremman kapungin asemalla. Junan ovi, kun oli samalla tasolla laiturin kanssa. Oman kotipaikkakuntani asemalla tuo esteettömyys ei aivan toteudu.
Myös itse kaupungissa kulkeminen sujui ongelmitta, sillä olin sopinut etukäteen, että minua tullaan vastaa, kun en ollut vuosikymmeniin kulkenut määränpäässäni. Sainpa samalla myös hienon katsauksen määränpäästäni, kun liikuimme jalan, koska matkapäivälle sattui kaunis ja lämmin ilma.
Paluumatkaan lähdimmekin saattajan kanssa taksilla. Olin itse varmistanut VR:n palvelunumerosta, mistä laiturista juna lähtee. Kiitokset saattajalle ystävällisestä palvelusta.
Hieman jännitti palatessa, kuinka saan oven avattua. Mutta onneksi junassa oli muita samalle asemalle jääviä, joten en joutunut itse avaamaan junan ovea.
Kuinkahan matkani olisi onnistunut, jos minulla ei olisi ollut ketään vastassa ja neuvomassa. Taidanpa kokeilla sitäkin joskus!
lauantai 6. elokuuta 2016
SYKSYN 2016 TOIMINTAA
Syyskuun 15. päivä aloitamme jälleen yhdistyksemme kerhotoiminnan. Silloin vieraaksemme on tulossa ennakkotiedoista poiketen Annamari Tuominen Aleksintuvalta Tampereelta.
Lokakuun kerhoon 20.10. yritän saada paikalle Kelan edustajan kertomaan, mitä etuisuuksia Kelalla on tarjota näkövammaisille.
Marraskuussa on sitten sääntömääräinen syyskokous 17.11.
Pikkujoulua vietämme joulukuussa, päivä on 9.12.
Silloin jäsenille on sana jälleen vapaa, eli erilaiset ohjelmanumerot ovat tervetulleita, kuten runot ja laulut tai sitten vaikka jouluinen tarina.
Tarkoitus on syksyn aikana tehdä taas jotakin muutakin, mennä teatteriin tai tutustumaan johonkin paikkaan, mutta siitä ei ole tiedossa vielä mitään tarkempaa.
Lokakuun kerhoon 20.10. yritän saada paikalle Kelan edustajan kertomaan, mitä etuisuuksia Kelalla on tarjota näkövammaisille.
Marraskuussa on sitten sääntömääräinen syyskokous 17.11.
Pikkujoulua vietämme joulukuussa, päivä on 9.12.
Silloin jäsenille on sana jälleen vapaa, eli erilaiset ohjelmanumerot ovat tervetulleita, kuten runot ja laulut tai sitten vaikka jouluinen tarina.
Tarkoitus on syksyn aikana tehdä taas jotakin muutakin, mennä teatteriin tai tutustumaan johonkin paikkaan, mutta siitä ei ole tiedossa vielä mitään tarkempaa.
lauantai 2. heinäkuuta 2016
VOHVELIKUTSUT LEENALLA
Tämän kertaista kesä tapaamista vietimme 30.6. Järven Leenalla vohvelikutsujen merkeissä. Tämä tapa lienee jo traditio. olemmehan kokoontuneet Leenan luokse jo kaiketi neljänä ellei viitenä kesänä. Sääkin suosi, vaikka aamupäivän satoi vettä, ei iltapäivällä sateesta ollut tietoakaan, muutamaa tippaa lukuunottamatta. Jälleen oli herkkuja tarjolla eli noita vohveleita kermavaahdon ja mansikkahillon kera, sekä myös kahvia ja voileipiä. Iltapäivä sujui jutellen ja musiikkia ja laulua kuunnellen, vaikka toki meitä olisi enemmänkin mukaan sopinut. Nyt paikalla oli vain kymmenen emäntä mukaan laskien. Vohveleiden paistajana toimi Eini, jolta todella tuo ruuanlaitto ja tarjoilu sujuu, kuten toki Leenaltakin, olihan hänkin tarjoilemassa, mutta hoiteli myös tuota jutustelupuolta, joka sekin on tärkeää.
sunnuntai 26. kesäkuuta 2016
VOHVELIKUTSUT
Järven Leena on jälleen ystävällisesti kutsunut meitä Forssan seudun Näkövammaiset ry:n jäseniä luokseen vohvelikutsujen merkeissä. Kokoonnumme siis 30.6. klo 13.00 alkaen Leenalle. Kaikki jäsenet tervetuloa!
Tämä kokoontuminen onkin sitten viimeinen ennen syksyä, jolloin kokoonnumme 15.9. Ystävän Kammarilla. Silloin syyskuussa kerhossamme vieraanamme on kuntoutusohjaaja Eeva Saukkonen.
Tämä kokoontuminen onkin sitten viimeinen ennen syksyä, jolloin kokoonnumme 15.9. Ystävän Kammarilla. Silloin syyskuussa kerhossamme vieraanamme on kuntoutusohjaaja Eeva Saukkonen.
 |
| (Kuva: Kotikokki.net) |
maanantai 6. kesäkuuta 2016
MYÖTÄMÄEN ELÄMÄÄN TUTUSTUMASSA
Forssan Seudun Näkövammaisten toiseksi viimeinen retki/tapaaminen ennen kesälomia suuntautui Kyläsepän Teatteriin katsomaan Jamppa Sorvarin kirjoittamaa näytelmää Tervetuloa Myötämäkeen.Täytyy myöntää, että aamusella mietin, että pitääkö koko ajatus kesäteatterista peruuttaa, kun asteita oli vain 10 asteen paikkeilla. Vaan oikein sonnustautuneena ei palellut yhtään, vaikka asteita tuolloinkin oli vain +12. Toisaalta niille jotka kokivat palelevansa oli talon puolesta vilttejä tarjolla lämmikkeeksi. Tosin, lämmittihän tuo väliaikakahvikin.Niin, ja varsinkin se hurjan iso (kais tiedät) viineri vatsaa, nam.
Tervetuloa Myötämäkeen tarjosi 2,5 tuntisen toimintaa, josta ei puuttunut sen paremmin ihastumisia, myrkkykasveja kuin varkauksiakaan. Myötämäki oli tuollainen nykyaikainen hoivalaitos, jossa kaikki työntekijät ja hoidettavat olivat sinuja ja ystäviä keskenään. Kuinkahan muuten toimisi tosielämässä?Myötämäen elämää sekoittamaan saapuu kuitenkin vilpillisin mielin nainen, joka on yhdessä miesystävänsä kanssa kehitellyt juonen, jolla laitoksen asukkaat saataisiin häädettyä pois, ja laitoksesta tulisikin jonkinlainen "lomaparatiisi", jonka toimintaa on jo saatu varojakin.
Voi sitä tunteiden kirjoa, kun Myötämäen asukkaat huomaavat niin heille arvokkaiden tavaroiden katoamisen. Niin katoavat niin postimerkkikokoelmat kuin korutkin. Eikä kukaan tietenkään voi epäillä uusinta tulokasta, joka haluaa kaikin tavoin olla hyvä ystävä, joka avustaa niin asukkaita kuin henkilökuntaakin. Loppujen lopuksi tuli mieleen näytelmää katsellessa, että mahtoikohan palvelutalon johtajattarella sittenkään olla itselläänkään täysin puhtaita jauhoja pussissaan? Oliko hän loppujen lopuksi osallisena noissa varkauksissa?
Forssan Seudun Näkövammaiset saivat viettää antoisan hetken tämän komedian parissa, siis kiitos niin kirjoittajalle kuin näyttelijöille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)